Paritreeniä

Tällä kertaa oli vuorossa paritreeni. Tultiin Osmon kanssa ikävästi myöhässä paikalle, joten muut olivat jo treenanneet yhden kierroksen. Meidän saapuessa paikalle tehtiin muutama paikallaolo, yksi istuminen ja muutama makuu. Osmolle on jo vuodenvaihteesta asti ollut tosi vaikea pysyä paikallaan ja edelleen on viereisillä kentillä agilityä treenaavat todella kova häiriö.

Paritreeneissä oli tosi paljon eri aiheita, me treenattiin Osmon kanssa luosketuloa, se tuppaa tulemaan niin hurjalla vauhdilla, että törmää. Hidastusyritysten jälkeen lopputulos oli, että Osmo tuli vinoon ja jäi kauas. Kultaista keskitietä haetaan siis ;)

Muutamalla koirakolla oli aiheena luoksetulon stopit, myös kaukokäskyjä tuli treenattua. Luoksetulon stoppi on jo jonkin aikaa ollut ainakin Ronjalla tapetilla, kovan työn jälkeen alkaa näkyä edistystä, mm. Heidin opeissa on saatu hyviä neuvoja. HSKH'n omat kisat ovat tulossa ja niihin oli tietysti hinkattava, kukaan ei kuitenkaan halunnut kokeenomaista treeniä. Osmon kanssa jätettiin ilmoittamatta juurikin paikallaolon takia, muuten kaikki liikkeet alkavat olla kasassa.

Linnea & Osmo

Kevät ja kisakausi lähestyy

Ollaan nyt Inkan kanssa palattu muutaman viikon sairaslomalta takaisin treenien pariin. Aloitettiin tokoilut Inkan kanssa hissukseen muutama viikko sitten ja nyt tahti on hiukan kiihtynyt. Olen kovasti tykännyt Inkan asenteesta ja iloisuudesta sekä sitkeydestä viime aikoina. Mielestäni varsinkin pari viimeistä kisaa on ollut aivan mahtavia, vaikka virheitä on tapahtunutkin. Kevät myös alkaa lähestyä ja kovasti on kisakalenteriakin käyty läpi, mutta vielä suunnitelmat ovat hieman auki.

Kovasti olen miettinyt, että siirretäänkö kisaamisen aloittamista toukokuulle vai yritetäänkö saada kisapaikka aikaisemmin. Toisaalta kisakoiran fysiikkaa täytyisi myös hoitaa ja tarkistuttaa säännöllisesti ja mielestäni nyt olisi taas sen aika, vaikka Inkalla ei treenikaverien mielestä ole näkynyt sen kummempia ongelmia.

Tämän vuoden puolella Inkan kanssa ollaan startattu vain kerran tokokokeessa tammikuun loppupuolella, jolloin saatiin 2. tulos EVL:stä. Ykkönen kaatui sitten viimeiseen liikkeeseen, joka oli kaukokäskyt. Kaukokäskyissä ollaan vaihdettu tekniikkaa ja sen vuoksi Inkalla esiintyy epävarmuutta jonkin verran. Tässä on työnsarkaa aika lailla ja meilläkin käytössä nyt tuo takatargetti, josta Mirjami edellisessä kirjoituksessa mainitsi. Toinen muutoksen alla oleva liike on noutojen eteentulon muuttaminen suoraan sivulle, joten hieman on keskeneräisiä liikkeen osia, joita en välttämättä saa tarpeeksi hyvään ja varmaan kuntoon omia maaliskuun kisoja varten, mutta vielähän tässä on harkinta aikaa muutama päivä ennenkuin kisohin täytyy ilmoittautua ;) !

Noin reilu viikko sitten sunnuntaina oli ensimmäiset SM-joukkueen yhteiset treenit ja osallistujia oli oikein mukava määrä ja tehisläisiä paikalla myös runsain joukoin. Treenattiin pareittain niin, että samanaikaisesti kentällä työskenteli toinenkin koirakko. Viime perjantaina treenailtiin sitten vielä pienemmällä joukolla. Lopullinen joukkue tosiaan valitaan myöhemmin ja varmaan hyvät joukkueet tuleekin. Joukkueeseen on hakenut ennätysmäärä myös ylemmänluokan koiria ja valtavan hyviä sellaisia !

Perustreeniä

Vuoden vaihteen jälkeen olemme Kengun kanssa keskittyneet ihan perutreeniin ja yrittäneet saada EVL:n liikkeitä kisakuntoon. Eniten päänvaivaa ovat aiheuttaneet ohjatussa noudossa merkille meno, sekä kaukokäskyjen seiso-istu -vaihto.

Kaukokäskyt ovat pikkuhiljaa alkaneet parantua takajalkatargetin avulla. Meillä on kotikäytössä targettina IKEA:sta 50 sentillä ostettu hyllylevy ja hallilla olemme käyttäneet tokoesteen lankkuja. Näiden apuvälineiden avulla Kengu on vihdoin tajunnut takajalkojensa olemassaolon, ja ruvennut ottamaan itse vastuuta niiden paikalla pysymisestä kaukokäskyjen aikana. Jos koira liikuttaa jalkojaan eteenpäin vaihtojen aikana, käy niin nolosti, että tassu lipeää levyltä alas, ja tällöin koira huomaa itsekin tekemänsä virheen. Kätevää, vai mitä! Toki tehdään kaukojen vaihtoja myös ilman targettia, ja oikea tekniikka tuntuu siirtyneen kivasti myös tähän tekemiseen. Työtä riittää vielä, mutta oikella tiellä ollaan!

Tällaiset kaukot meillä oli vielä joulukuussa:

Ohjatussa noudossa löydettiin vihdoin toimiva treenitapa merkille menoon. Aiemmin koira on saanut katsoa kun kapulat viedään, ja tämä on aiheuttanut pahaa "saalisjumia" kaupuloihin, jolloin merkille meno on ollut tosi jähmeä, eikä koira ole ollut merkin takana suorassa. Nyt annan Kengun katsoa merkin sijainnin ennen liikkeen alkua, ja sen jälkeen koiran tulee pitää katsekontaktia minuun. Näin koira ei pääse jumiutumaan kapuloihin, ja merkille meno on ollut todella paljon rennompi. Toki kapuloiden löytäminen on välillä vielä hakusessa, koira kun ei näe mihin kohtaan ne on viety. Uskon että tämä ongelma korjaantuu kuitenkin treenin avulla, kun Kengu rupeaa muistamaan mistä suunnasta kapulat löytyvät :)

HSKH:n tokon SM-joukkueet julkaistiin parisen viikkoa sitten. Nyt valittujen joukko on vielä lopullista kokoonpanoa suurempi, ja tarkoituksena on kevään mittaan saada valikoitua se kaikista iskukykyisin joukko kesän arvokisoihin. Toko-tehiksen A-ryhmästä kaikki koirakot olivat nyt valittujen joukossa! Toivottavasti mahdollisimman moni olisi myös lopullisten joukkueiden kokoonpanossa mukana.

Kevätterveisin, Mirjami ja Kengu

Kokeenomaista treeniä ja TOKOkoe

B-Tehiksellä oli tällä viikolla vuorossa kokeenomainen treeni. Pari oli joukosta poissa ja osa paikallaolijoistakin päätti tehdä jotain muuta kuin  kokeenomaista treeniä.

Hurjan kanssa tein vain paikallaolot ja pientä mukavaa hyvänmielentreeniä, koska meillä oli kokeet tulossa lauantaina. Lisäksi liikkuroin muita ryhmäläisiä ja pohdimme yhdessä muun muassa opettaako koira tarjoamaan perusasentoon tuloa ja ruudun bongausta ennen liikkeen alkua. Lopputreeneissä sain leikkiä tokoa Ronjan kanssa, ja olipas aika vaikeaa tokoilla niin pienen koiran kanssa! Ja onpas Ronjalla terävät hampaat ja ahne mieli, aivan mahtava pieni koira, niin täynnä energiaa ja elämäniloa =)

Tänään kävimme sitten Hurjan kanssa virallisissa TOKOkokeissa. Hurmuri ei ole aiemmin kisannut joten alokasluokkaan suuntasimme. Olemme tehiksessä tehneet paljon häiriötreenejä ja kokeenomaisia harkkoja,  joiden avulla koiria on valmennettu selviytymään erilaisista tilanteista ja haasteista. Tiesin että koska Hurja tehistreeneistä selviytyy, se selviytyy myös virallisista kisoista, ja näin kävikin. Pari pientä virhettä tehtiin, mutta muuten selvisimme kunnialla =)

Ylitäydellinen koira!

 Keskiviikon tehistreeneissä pohdittiin Mirjamin ja Mian kanssa treenaamisen lomassa miten täydellinen koira saataisiinkaan, jos otettaisiin meidän koirista ne parhaat palat. Villi toisi pakettiin rauhallisuutta ja tasaisuutta, Mian Kio nopeutta, iloisuutta ja tekemisen riemua ja Mirjamin Kengu puolestaan viimeistelisi paketin räjähtävällä voimalla ja palavalla halulla työskennellä. Voi että, siitä tulisi ihan ylitäydellinen koira!

Sen lisäksi, että jalostettiin ylitäydellisiä koiria, niin kyllä me treenattiinkin oikein ajan kanssa. Kolmelle koiralle treeniaikaa jäi ruhtinaallisesti ja ehdittiin kaikki varmasti tekemään riittävästi.

Villin kanssa tarkoitus oli panostaa hauskuuteen ja asenteeseen, meidän lauman elämä kun on ollut yhtä alamäkeä tämä alkuvuosi. Villin laumasta on poistunut viimeisten viikkojen aikana kaikki kolme vanhuskoiraa eli jos on emäntä hieman sekaisin ja surun murtama, niin varmasti se vaikuttaa koiraankin. Toistaiseksi siis meidän treeniohjelmassa on lähinnä hauskuuttelua ja  pieniä osia liikkeistä, ei mitään liian tiukkapipoista.

Tehtiinkin siis Mirjamin ja Mian avustamana lähinnä kontaktia, perusasentoa, ohjattua ja jääviä. Onnistumisprosentti oli aika kiva ja Villin asennekin melko kohdallaan. Kyllähän Villin fiilis edelleen latistuu heti virheen sattuessa, mutta ainakin treenitilanteissa saadaan tilanne melko pian nollattua.

Tällä tehistreenikaudella meidän tavoitteena oli päästä kisaamaan EVL:ssä ja mahdollisesti päästä kisaamaan arvokisoissa. EVL on korkattu ja sieltä TK4 saavutettu. SM-kisoihin meillä siis on kisaoikeus ja todennäköisesti se yritetään käyttääkin. Tehiskaudelle asetetut tavoitteet ovat siis toistaiseksi täyttyneet. Välillä pitää oikein muistuttaa itseään siitä, että jos ei muuten aina hommat mene ihan putkeen niin onhan mulla kuitenkin ilman mitään yhdistelyjäkin ihan ylitäydellinen koira. Omalaatuinen ja haastava, mutta ylitäydellinen <3

Perusasento ja kriteeri

Ihan aluksi suuren suuret onnittelut Villille ja Tiinalle TK4:sta :) Hyvä te !!!

Zackillä on aina ollut melko hyvä perusasento, joten sitä ei ole juuri tarvinnut treenata ja vahvistella erikseen sitten nuoruusaikojen, mutta nyt se on sitten alkanut vinottamaan ja kenottamaan miten sattuu. Tehiksen treenissä on aivan mahtavaa, kun on ollut monta katsojaa joka suunnasta sanomassa mihin vinottaa tai kenottaa milloinkin ja milloin on suorassa nopeaa palkkaamista varten :) Helpottaa huomattavasti, kun ei tarvitse itse kurkistella ja katsoa onko koira suorassa vai ei. Tietty peilistä näkee edestäpäin asennon, mutta mikään ei kyllä voita apureita.
Seuraamisessa Zack edistää (on työn alla ehkä ikuisesti), mutta perusasento on aina ollut hyvällä kohdalla eikä liian edessä. Nyt on kuitenkin palattu perustreeniin ja oikean paikan vahvistamiseen. Treeni treeniltä Zack on parantanut työskentelyään, viisas koira :)
Huomasinpa sellaisenkin seikan, että jos katson suoraan eteenpäin (peilin kautta sivulletuloa) niin Zack jäi vinompaan asentoon  kuin silloin kuin pidin katseeni alempana ja silmät seurasivat hiukan sivulle tullessa. Tätä sitten treenattiin niin, että en laskenut katsetta vaan annoin useamman seuraa-käskyn, jotta Zack korjaisi paikan. Aluksi kehuin korjauksista, mutta muutaman toiston jälkeen kehuin ja palkkasin vain, kun tuli oikeaan paikkaan, vinoista perusasentoon tuloista huomautin ja "ajoin" pois sivulta.
Olen vahvistanut takapään käyttöä peruuttelemalla eri suuntiin, pyörimällä paikallaan vastapäivään yms.
Nyt menee jo kivasti eikä puske päällä sivuaskeleissakaan.

Kriteeriä on pitänyt tarkistella myös muissa liikkeissä, maahanmenossa, kauko-ohjauksessa ja zetassa.
Maahanmenon Zack on tehnyt pääalas tekniikalla, josta olen sen antanut lipsua pitkään, mutta nyt olen päättänyt pitää alkuperäisestä kriteeristä kiinni, eli pään on mentävä aina maahan (paitsi kaukoissa, jossa en ole sitä vaihdoissa vaatinut).
Kaukoissa mietinnän ja treenin alla on leveä makuu asento alussa, josta on vaikeampaa tehdä asentoja liikkumatta. Ajatuksena olisi nyt, että vain toinen etujalka saa liikkua kerran, jos tarvitsee tasapainottaa asentoa. Saatan ehkä opettaa uudestaan maasta istumaan nousun, jolloin etujalat olis täysin liikkumatta, mutta pitää vähän ensin katsella ja tuumailla sitä.
Zetassa seuraaminen keskeytyy heti, jos on huonoa. Kovin on Zack innoissaan rynnimässä.

Äh, miten sitä onkaan lipsunut monessa asiassa alkuperäisestä kriteereistä.
Tosin näin se menee :) Silloin tällöin aikuisen koiran kanssa on palattava ns. pentutreeneihin ja muistuteltava perusteita.

Se on Joulu nyt!

Ainakin varsin jouluiselta Vuokkoset-areenan 1-kenttä näytti, kun tehis-b -ryhmäläiset lähettivät koiriaan merkille, jonka keskelle oli työnnetty iso joulukuusen latvatähti tai kun koirat yritettiin saada löytämään merkki joka oli kimaltavien kuusenpunosten ympäröimä. Kyseessä oli luonnollisesti ryhmämme häiriötreenit. Tässä kohtaa jokaisen tokoilijan kannattaa siis käydä kaivamassa joulukimalteet esiin ja pakata ne treenireppuun. Saimme nimittäin huomata, että erityisesti kuusenpunos merkin ympärillä (2m säteellä) jotenkin kummasti tuntui nielaisevan merkin ja usean koiran oli todella vaikea löytää sitä. Liekö kimaltavat nauhat olleet niin hallitselvia koirien silmissä. Joulutähti, joka sojotti merkin keskellä, ei sen sijaan ollut monellekaan koiralle normaalia merkkiä kummempi tapaus.

Jouluisten merkki-treenien lisäksi vuorossa oli ohjatun noudon, hypyn, hyppynoudon sekä jäävien liikkeiden harjoittelua eri tavoin häiriköidysti tai normaalista poikkeavasti. Ohjatussa noudossa haettavan kapulan lähellä oli ylimääräistä tavaraa ja lisäksi kapula oli kiinni väliaidassa. Hyppynoudossa oli häiriönä lattialle leviteltyjä ja lentäviä leluja, ruokarasia sekä hypyn vieressä istuvia/seisovia ihmisiä + koiranpentu. Lisähaastetta toivat taitavat ohjaajat, jotka onnistuivat heittämään kapulan esimerkiksi kiinni ruokarasiaan tai maassa istuvan häiriöhenkilön jalkoihin.Toisaalla hyppyharjoituksessa kolauteltiin lautoja, ovesta kulki joku ja annettiin häiriökäskyjä. Viimeisenä yksilöliikkeenä oli vielä valinnainen jäävä liike, jonka aikana liikkuri heitti lelun eri etäisyydellä koiran vierestä tai edestä.

Häiriötreenin idean mukaisesti jokaiselle koiralle kuitenkin pyrittiin varmistamaan riittävä määrä onnistumisia haasteista huolimatta. Mielenkiintoista on oli havainnoida jokaisen koiran erilaista suhtautumista haasteisiin ja myös epäonnistumisiin. Joku koira turhautuu nopeammin kuin toinen joka taas jaksaa aina vaan yrittää ja tarjota eri ratkaisuvaihtoehtoja. Esimerkiksi Ronjan kanssa häiriötreeneissä äänenkäyttö usein jonkin verran lisääntyy hämmennyksen tai turhautumisen myötä. Ronja ei myöskään ole se kaikista aktiivisin tarjoaja. Se kokeilee paria vaihtoehtoa ja jos niistä ei mikään kelpaa niin keksii kyllä usein sitten itselleen parempaa tekemistä (tai joskus jää vaan seisomaan..) Hyppynoudossa Ronja ei löytänyt kauemmas lentänyttä kapulaa, joten neiti toi minulle hetken etsinnän jälkeen sitten yhden häiriöleluista. Loogistahan se on – jos kerran jotain käsketään hakea niin jokuhan sieltä on tuotava ohjaajalle, jotta ei menetä palkan mahdollisuutta ;) Tässä kohtaa Ronja tosin joutui pettymään eikä suinkaan saanut palkkaa lelun tuomisesta vaikka yritys hyvä olikin.

Loppuhuipennukseksi tehtiin vielä muutama lyhyt häiriköity paikallaolo-harjoitus, mutta eihän sitä bordercollie-riviä saanut hetkautettua edes rivin edestä täysillä juokseva pyrtsi-pentu. On meillä vaan päteviä koiria ryhmässä! Treenit tuntuivat olleen kaikille varsin antoisat - meille Ronjan kanssa ainakin. Tällaiset treenit ovat ryhmässä treenaamisen parasta antia, koska tämänkaltaisia häiriöitä yksikseen on vaikea järjestää. 

Aurinkoista kevättä ja hankikantoa odotellen, 

Maria, Ronja ja häirikkö-pentu Safir