maanantai 2. syyskuuta 2013

Kiitokset tehiskaudesta 2013-2013

Ronjan kanssa tehiskautemme on tullut päätökseen. 

Paljon on opittu, paljon on treenattu - jonkin verran edistyttykin ainakin joissain asioissa. Valitettavasti koemenestyksessä tämä edistys ei kuitenkaan ole näkynyt. Ronjan kanssa toko-tie tuntuu olevan varsin pitkä ja kivinen, mutta toki on peiliin katsominen monessa kohtaa paikallaan. Yksi ongelma kun saadaan ratkaistua niin toinen on edessä, mutta eipä käy tylsäksi tai yksitoikkoiseksi treenaaminen. 

Nyt syksyllä keskitytään "kivoihin" juttuihin ja treenaillaan myös enemmän ylempien luokkien liikkeitä, kun avoa on tahkottu nyt ihan riittämiin. 

Kiitos kaikille kauden tehisläisille, erityisesti meidän treenikavereille eli B-ryhmäläisille!

keskiviikko 5. kesäkuuta 2013

Hellesään kokeenomaiset

Tällä treenikerralla aiheena oli kokeenomainen treeni. Meitä oli paikalla 5/6 ja vaan kaksi otti kokeenomaista treeniä.

Me otettiin Osmon kanssa liikkeestä maahan- ja seiso erottelua. Osmo osaa seisoa hyvin mutta jostain syystä maahanmeno on unohtunut kokonaan. Saatiin vinkkejä muilta ryhmäläisiltä peruuttaa ja antaa koiralle jompikumpi käsky. Jos koira menee maahan myös seisomiskäskyllä treenataan seisomista enemmän. Osmo jäi herkästi seisomaan ja maahanmeno oli tosi hidas. Otettiin lopuksi muutama lelunheitto-maahanmeno vauhdittamaan maahanmenoa.

Ronja ja Hups tekivät kokeenomaiset suoritukset. Maria ja Ronja tekivät avoimen luokan ja Sanna ja Hups voittajaluokan. Jatkona viime kokeeseen ruutu oli laitettu lähelle kehänauhaa ja se olikin Hupsille vielä aika vaikea. Kyllähän se vähän koiraa hämää, kun on kehänauha muutaman metrin päässä ruutunauhasta.

Muut paitsi Osmo ottivat myös kokeenomaisen paikkamakuun, aikana 3min liikkuroituna, muut paitsi Raila piilossa. Lopuksi otettiin Osmolle Riiviksen avustuksella muutama lyhyt paikkamakuu.


Linnea ja Osmo

sunnuntai 2. kesäkuuta 2013

Toko Tehiscup 2013 saatiin päätökseen

TOKON TEHISCUP 2013

Torstaina 30.05.2013 pidettiin Ojangossa viimeinen Toko Tehiscup 2013 osakilpailu kauniissa aurinkoisessa säässä, jolloin palkittiin kisojen lopussa tokotehiscup kokonaiskilpailun voittajat.

Koko cupin voitti Maaret Kokkonen Belgianpaimen koira Tervueren uros Sonylla avoimesta luokasta ja toiseksi tuli alokasluokasta Sanna Tiilikainen ja Bordercollie narttu Hilda. Alokasluokassa jännitys kesti viime metreille asti, kun kahden koirakon välille tuli vain hyvin pieni ero pisteissä. Nämä kaikki koirakot taisivat osallistua jokaiseen tehiscupin osakilpailuun ja pärjäsivät jokaisessa hyvin.
Cupista on tullut aika kivasti positiivista palautetta, joka kannustaa varmaankin tehisläisiä jatkamaan näitä tulevaisuudessakin, mutta jää nähtäväksi muuttaako tehiscup sitten muotoaan sen mukaan miten tarve sanelee.

Kisarintamalta on kuulunut iloisia uutisia, kun Carita ja Hurja kävivät hakemassa toisen AVO 1. tuloksen 190 pistellä Helsingistä Toukokuun loppupuolella.

Itse olen nyt keväällä saanut iloita Inkan valiotumisesta, mutta sitten varjopuolena onkin ollut se, että Inka on kärsinyt lapojen jumittumisesta. Valioitumisen jälkeen käytiin muutama kisa vielä kakkos- ja kolmostuloksilla sekä yksi agilitykisa, mutta jouduin toteamaan, että siirrän Inkan lepäämään nyt alkukesäksi niin treeneistä kuin kisoista tokossa ja agilityssä. Katsotaan sitten tilannetta, kun lapojen kireys hellittää.

Terveisin


Anne ja Inka

sunnuntai 19. toukokuuta 2013

Tokokunnon testaus

Tämän vuoden Zackin ekat kisat omalla kentällä Ojangossa 4.5. Tarkoituksena tsekata missä mennään ja pääseekö Zack kompuroimatta esteen yli, ja pääsenkö minä yli estekammostani.
Liikejärjestystä en enään muista (sekoitettu), mutta paikalla olot suoritettiin viimeisenä, mikä ei itsestä ole kovin mukavaa, mutta on hyvää treeniä kuitenkin tämäkin järjestys omille hermoille.

Paikalla olot ok, istumisessa oli teputellut muutamaan kertaan, ja paikka makuu kuulemma ryhmän paras.
Seuraaminen suht ok, mutta edelleen Zack punkee liian eteen, erityisesti kisoissa. Ja taisi olla vinoja perusasentojakin.
Zeta tuntui hyvältä, ainakin tämä liike mennyt parempaan päin.
Luoksetulo oli löysähkö ja stopit huonoja, ihmeen hyvät pisteet silti.
Ruutu ja ohjattu ok, ohjatussa merkille meno huonompi kuin ruudussa. On alkanut niin hirveän ärsyttävästi kyyläämään merkkejä, tai on tehnyt niin aiemminkin, mutta tämä tuntuu koko ajan vain pahenevan. Pitänee yrittää palkata tosi usein perusasennosta ennen lähettämistä,  mitä olenkin jonkin verran tehnyt, mutta en nähtävästi riittävästi lainkaan. Tässä just huomaa kriteereistä kiinnipitämisen tärkeyden ! Itse en yhtään tykkää kyttäämisestä ja bordercollien korppikotkamaisesta asennosta, ja nyt pikkuhiljaa Zackista alkaa löytyä noita inhoamisiani piirteitä --> Ei auta kuin katsoa peiliin ja muuttaa omaa käytöstä, eli ei käskyä ennenkuin tekee, kuten haluan.
Hyppynouto :) Pääsi yli esteen, voi luoja miten sydämeni takoi liikkeen alussa. Annoin vahvan hyppy-käskyn ja yli meni mennen tullen. Muistan miten onnellinen olin, ja vaan naureskelin itsekseni vielä seuraavassa liikkeessäkin. Myös treeneissä hyppääminen on onnistunut, vaikka aika harvakseen hyppyä uskallan edelleen tehdä.. Ja rumastihan se edelleen hyppää, mutta hyppytekniikkatreenit on vielä hetken tauolla, koska venäytti niissä treeneissä varpaansa ja ontui tosi pitkään. Nyt täytyy keskittyä Zackin ehjänä pitämiseen SM:iin saakka ja sen jälkeen mietitään hyppytekniikka asioita uudestaa.
Tunnistusnouto, meidän murheenkryyni taas kerran, kuten ennen viime vuoden SM:kin. Hajosi aika pahasti ennen näitä kisoja, mutta sain vähän koottua palasia kasaan, mutta ne treenit ei kuitenkaan tähän kisaan vielä kantaneet, eli tästä liikkeestä 0.
Myös kauko-ohjaus meni huonommin kuin odotin, vaikka ei sekään nyt ole ollut parhaassa kuosissa. Vinotti aika paljon ja teki vaihtoja epäpuhtaasti.

Ykköseen pisteet riitti kuitenkin yhdellä nollalla, 264p ja kolmas sija.
Tehotreeniin siis tunnari, kauko-ohjaus, luoksetulo ja seuraamisen perusasennot sekä oikea paikka!


keskiviikko 15. toukokuuta 2013

TOKO Tehis-Cup

Ojangossa on kisailtu epävirallisessa TOKO Tehis-cupissa nyt kahtena arki-iltana, 25.4. ja tänään 15.5. Huhtikuun kokeessa oli vielä hyinen ja tuulinen keli, mutta tänään kisailtiin jo ihanassa auringonpaisteessa.

TOKO Tehis-Cup on tokon tehisryhmien ideoima ja järjestämä epävirallisten tokokokeiden sarja, jossa alemmissa luokissa kilpaillaan sekä osakilpailuvoitoista että kokonaiscupin voitosta. Ylemmissä luokissa on mahdollisus suorittaa kokeenomainen treeni kisaolosuhteissa liikkeenohjaajan kanssa, mutta varsinaiseen kilpailuun ylempien luokkien koirat eivät osallistu.

TOKO Tehis-Cup on kerännyt edellisvuoden tapaan mukavasti koirakoita paikalle, ja paikat täyttyivätkin ilmoittatumisajan alettua melko nopeasti. Itse kisapäivät ovat sujuneet pienestä alkukankeudesta huolimatta mukavasti, toivottavasti myös kilpailijoiden mielestä, ja olemme päässeet nauttimaan hienoista ja välillä hauskoistakin suorituksista. Osassa koirista näkyy vielä nuoruuden into ja pieni pilke silmäkulmassa, kun taas osa koirakoista on jo kokeneita kisaajia, jotka haluavat harjoitella kokeenomaista tilannetta kesän isompia koitoksia varten. Kaikentasoiset koirakot ovat tietysti tervetulleita mukaan kisaamaan ja tehisryhmäläisistä koostuva tuomari- ja liikkeenohjaajajoukko pyrkii ohjeistamaan ja neuvomaan kisaajia kohti entistäkin parempia suorituksia.

Alla vielä alokasluokan sekä avoimen luokan palkitut 15.5. olleesta osakilpailusta.



maanantai 13. toukokuuta 2013

Ulkokausi avattu!

Tehikset siirtyivät kesälaitumille, tai ainakin pääsimme aloittamaan ulkokauden Ojangon kentillä. Treenipäivänä on yhä keskiviikko mutta nyt tilaa on enemmän ja otimme aukeudesta ilon irti ekalla ulkotreenikerralla :)

On mahtavuutta treenata taas ulkona, koirilla on tilaa juosta ja ruutu mahtuu muuallekin kuin vaan yhteen kulmaan. Ja ei ole samalla lailla edes aikarajoituksia eli treenata saa niin pitkään kuin vain jaksaa. Ja mehän jaksetaan...


Itse treenit aloitimme paikallaoloilla. Kuin tilauksesta pk-kentällä treenasi hoffiporukka koirien haukuttamista, joten saimme hyvän häiriön paikallaoloihin. Laitoimme koirat makaamaan selät haukkuvia hoffeja päin jotta saimme kaiken ilon häiriöstä irti. Hallikaudella viereisten kenttien koirien luukuttaminen häiritsi, ulkokaudella siitäkin osaa ottaa ilon irti. Niin se kesä vaikuttaa mielialaan :)

Paikallaolojen jälkeen siirryimme juhlatunnelmaan, Linnea ja Osmo aloittivat tokouransa ALO1 -tuloksella seuran omissa kokeissa toukokuun alussa. Onnea Linnea ja Osmo! Tulosta juhlittiin asiaankuuluvasti herkuilla :)

Treeneissä suurin osa harjoitteli kisamaisia häiriöitä, esimerkiksi kehääntuloja ahtaasta oviaukosta ja häiriöesineiden ympäröimänä, liikkeiden aloituspaikkoihin siirtymistä ja häiriötä liikkeen alussa. Lisäksi Raila ja Whimsy tekivät kokeenomaisesti alo-luokanHurjalle teimme ihmishäiriöitä noutojen palautuksiin, mutta ei se tainnut oikein edes huomata koko häiriötä.

Innostuimme Sannan kanssa ulkona treenaamisesta niin paljon että jatkoimme vielä toisen kierroksen kun muut jo lähtivät. Otimme erityisesti merkki- ja ruutuharkkaa ja siirtelimme ruutua eri kohtiin kentällä (koska ulkona voi siirrellä ruutua kun on tilaa!) Ruudun taakse ja sivulle vedimme häiriöksi kehänauhaa ja muuta häiriötä (tuoleja ja treenikasseja), mutta ei ne Hurjalle ja Hupsille olleet normaaliruutua kummallisempi juttu :)

Nyt keväällä Tehikset ovat järjestäneet mm. luennon tokossa kisaamisesta, koulutuspäivän ja epävirallisen toko Tehis-Cupin. Seuraava Cup osakilpailu onkin tämän viikon keskiviikkona, siitä ja muista Tehiksen tapahtumista on varmaan tulossa juttua seuraavissa blogipostauksissa!
 

sunnuntai 5. toukokuuta 2013

Vapputreenit ja kokeiden kokeilua vähitellen


Villi oli tässä alkuvuodesta tutkimus- ja juoksutauolla treeneistä ja näiden taukojen jälkeen on sitten ollut jännää aloittaa treeni- ja kisasuunnitelmat taas uudelleen. Kunnollinen tauko tässä treeneihin tulikin, Villin juoksu kun kestää noin kuusi, kyllä, KUUSI viikkoa…(onneksi sillä on juoksu vaan kerran vuodessa). Harmillisesti meiltä jäi muutama Heidin koulutus välistä, mutta on meillä vielä paljon tehtävää Heidin aikaisempien neuvojenkin pohjalta. Talvihorros on nyt siis kuitenkin ohi ja sitten ruvetaan hommiin.

Toivoin Villin olevan juoksutauon jälkeen tulta ja tappuraa sekä täynnä treeni-intoa, mutta sitä intoa taisikin olla enemmän ohjaajalla. Villi on varmasti mielestään kantavana ja hoitaa raskausaikaansa sen vaatimalla tyyneydellä ja rauhallisuudella. Ei ihan paras lähtökohta ruveta etsimään kadonnutta kisakuntoa, mutta näillä mennään ja koitetaan pitää treeneissä mahdollisimman hauskaa ja unohtaa kuviteltu pentumahan kasvatus.

Vappupäivänä emme pitäneet varsinaisia tehistokotreenejä A-ryhmän kesken, mutta käytiin sitten pienemmällä porukalla treenaamassa viikonlopun omia kokeitakin silmällä pitäen. Hauskat ja mukavat treenit ja menivät meidän osalta sillä tavalla perusvarmasti, että virheitä ei suuremmin tullut, mutta liikkeiden näyttävyys ja nopeus antoivat edelleen odottaa itseään . Tämä sama asenne näkyi sitten myös viikonlopun kokeessa eli ykköstulos EVL:stä kyllä saatiin, mutta parantamista jäi rutkasti. A-ryhmän muita onnistujia olivat Pia ja Zack ykköstuloksella lauantaina ja Mirjami ja Kengu ykköstuloksella sunnuntaina. B-tehisläisiäkin kokeissa oli ja onnistuivatkin hienosti, mutta saavat itse kertoa paremmin tuloksistaan etten vaan sekoile pisteissä ja tuloksissa J

Vappuviikon varsinainen ilonaihe kuitenkin oli ehdottomasti Annen ja Inka-collien kolmas EVL1-tulos ja sitä kautta valioituminen! Hurjasti paljon onnea Anne ja TVA Inka!!!!

Muutama kuva vapputreeneistä, kiitos kuvaaja Teemulle!!!

Valokuva
Meni se kerran lujaakin
Kuva Teemu Jaakola

Valokuva
Oli meillä hauskaakin...ja häntä on typistetty
Kuva Teemu Jaakola
Valokuva
Villi odottaa vuoroaan

keskiviikko 24. huhtikuuta 2013

Kenguru loikkaa

Tälle kerralle oli suunniteltu hallikauden päättäjäis-treeneiksi temppuratoja, mutta koska meitä oli paikalla vain kolme koirakkoa, niin päätettiin siirtää ratatreenit ensi kerraksi ja tällä kertaa hyödynnettiin aika jokaisen omiin ajankohtaisiin haasteisiin tai mitä nyt kukin halusikaan treenata. 

Ronjan kanssa teimme koemaisen treenin Sannan liikkuroimana siten, että Sanna kertoi seuraavan liikkeen minulle aina vasta liikkeen aloituskohdassa.  (Ja Sanna meinasi unohtaa seuruuttaa meitä ;) ) Siitä en ole ihan varma, että onko mulla koira vai kenguru - sivulle tulo hypyn jälkeen näytti nimittäin enemmän kengurumaiselta kun pomppi 5 loikkaa, että vihdoin pääsi "oikeaan" asentoon. Noin yleisesti meni hyvin, mutta Ronja reagoi tosi vahvasti Sannan "käsky" ja "kiitos"- sanoihin, joten niitä sitten treenattiin toisella pätkällä. Eli tyyliin seisomisesta ennakoi perusasennon "käsky"-sanan kuultuaan ja vastaavasti vapautti itse itsensä liikkeiden jälkeen kuullessaan "kiitos" - sanan. Kovin oli vaikeaa saada Ronja olemaan huomioimatta niitä, mutta toistojen kanssa onnistui kyllä. Näitä vaan pitäisi treenata tooooosi paljon enemmän varsinkin näiden "ihanien tuttujen liikkureiden" kanssa ;) 

Meillä oli kolmelle koirakolle ruhtinaallisesti aikaa, joten kaikki saivat treenattua oman tarpeensa mukaan riittävästi :)  

torstai 11. huhtikuuta 2013

Hupsista!

Kuvaava otsikko,
Hupsista - unohdin kiireiden keskellä blogin kirjoitusvuoroni toistuvasti!
Hupsista -ajattelin kirjoitella Hupsista :)

Tehiskausi on jo reilusti yli puolen välin, kuinka nopeasti aika onkaan mennyt! Meidän kohdalla kulunut aika sisältää lukemattomia pieniä oivalluksia, isompia avattuja solmuja, ihan oikeaa edistymistä. Toki nuoren koiran kanssa edistymistä kuuluisikin tapahtua, jollei edisty, niin kannattaa pohtia mitä ja miten treenaa, tätä joudun hokemaan itselleni aika usein, omat treenini kun eivät ole aina suunniteltu sen mukaan että "mitä asiaa haluan tällä treenillä parantaa tai vahvistaa" vaan aika usein päädytään vain treenaamaan jotain kivaa ja hauskaa.

Toki työtä on meillä vielä miljoonasti enemmän edessä kuin takana, ja isojakin ongelmia ratkomatta, ja pitkä matka vasta alussa, joka tapauksessa, olen tyytyväinen siitä mihin suuntaan on menty, ja tehistreenit ovat olleet tässä isona apuna. Toki itsellänikin meni aikansa ennen kuin opin hyödyntämään täysin esim. paritreeneissä tarjolla olevan avun, jotenkin perisuomalainen ajatus "no jos vähän liikkuroit mutta kyllä me sitten pärjätään että ei varmaan enempää apua tarvi, ei kai nyt ole liikaa vaivaa jne."

Mikä tehoryhmässä mielestäni on myös ollut erityisen hyvää, niin treenikaverit ovat ihan aidosti kiinnostuneet toisten treeneistä!

Mutta siitä Hupsista

Viimeisen reilun puolen vuoden aikana olemme
-rakentaneet tunnarin
-rakentaneet kaukot

-kasvattaneet seuruun motivaatiota ja saaneet aikaiseksi loikkivan koiran (mä tykkään, tuomarit ehkä ei)
-edelleen pää dyykkailee seuruun liikkeillelähdöissä, mutta jos nyt totta puhutaan niin kai niitä olisi voinut vielä enemmän (!) treenata

-painineet kaikennäköisten ahdistusten ja ahdistuneiden laamahupujen kanssa ja tehneet suuren oivalluksen (jälleen kerran sen saman). Ohjaajan omalla mielialalla ja ajatuksilla on todella suuri vaikutus koiran mielentilaan. Jos ohjaaja on jo kotoa lähtiessa ahdistunut siitä että koira ahdistuu treeneissä, niin näin tulee todennäköisesti käymään, jos ohjaaja sen sijaan ajattelee että vitsit kuinka siistiä saada treenata, koira on terve, olemme molemme hengissä jne. ja yrittää ahdistelun sijaan nauttia treeneistä niin kappas, iloisella ohjaajalla on mukanaan arvoisensa koira. Hassua etten tätä aikanaan kerrasta oppinut, vaan sama piti käydä läpi toisenkin koiran kanssa.

-toinen tärkeä opetus (tuhatta kertaa) on ollut mieti mitä treenaat, jos treenaat noudon vauhtia, niin et voi samassa treenissä nipottaa vinosta perusasennosta, vaan sitä perusasentoa on treenattava erikseen! Mä kun aina luulen pilkkovani asioita, pilkon ehkä, mutta silti niin vaikea keskittyä siihen treenattavaan asiaan!

-kauden aikana on käyty läpi se kun Hups ei osannut/uskaltanut/ei tiennyt että sallittua tarjota olkkarin ulkopuolella mitään. Tästä päästiin koiraan joka karkailee ihan itse suorittamaan kaikkia irtoamista vaativia tehtäviä (ruutu, tunnari, merkki). Tällä hetkellä yritämme kovasti rakentaa arvoa luvan kysymiselle, kyllähän se käskyn kanssa pysyy varastamatta, mutta haluaisin että koira itse haluaa pysyä ja odottaa käskyä, eikä pysy siksi että käsketään.

Olen kovasti miettinyt sitä koska koira on koevalmis, Vapun luennolta mieleen on jäänyt "kun luokan liikkeiden suorittaminen on rutiinia". Ja lähemmäs tätä ollaankin nyt pyritty pääsemään, toisaalta, yleensä tykkään noudattaa vähän alla olevan tyyppisiä ohjenuoria, (kuvat pöllitty netistä) koska mitä enemmän tokoakin treenaa, sitä enemmän omat kriteerit kasvaa, ja etenkin vanhemman koirani kanssa olen joutunut pohtimaan "entä jos se kuolee ennen kuin uskallan taas mennä kokeisiin, kuinka paljon mua sitten kaduttaa ettei käyty" (koira ei siis ole vielä kovin vanha, mutta sen sukulaiset eivät ole olleet erityisen pitkäikäisiä)

 

 

Laitan tähän vielä tämmöisen tsempparilinkin, jos jotakuta jännittää mennä kokeisiin niin tällaisiakin suorituksia siellä on nähty;) Käytän usein vanhempaa koiraani itselle esimerkkinä kun yritän vaikka pienentää jännitystä, hoen jotain "no mutta Hupsin kanssa ei tarvitse pelätä että se karkaa kehästä syömään jonkun nakkipussin"

Mitä tuo video minulle itselleni kertoo, niin koevalmius ei ensijaisesti ja tärkeimpänä tarkoita minulle omien koirieni kohdalla sitä että ne nyt varmasti osaisivat liikkeet rutiininomaisesti, tekisivät ihan 99% varman ykkösen (vaikka tietenkin niitä ykkösiä varten kokeissa käydään) , ihan oikeesti mulle tärkeintä on että koiralla on kivaa kehässä ja se uskoo itsensä ja uskoo tekevänsä oikein ja haluaa tehdä, väärä tunnari, väärä kaukovaihto, reipas stopista läpijuoksu, ihan sama, kunhan tekee ja yrittää. Toki omien kriteerien kiristyessä "virheitä" (= ohjaaja ei ole osannut opettaa) on aina vaikeampi ohittaa.

Vanhemman koirani kanssa meillä tuli se kiva ensin ja liikkeet sitten. Hupsilla on liikkeet, mutta kivaa vielä työstetään, ja tämä jos mikä on haaste ohjaajalle! Ja onhan se myös itsensä soimaamisen paikka, mutta mietimme ennemmin sitä mitä voimme tehdä tänään ja huomenna kuin mitä olisi pitänyt tehdä vuosi sitten toisin :)

ps. se on salakavalasti siirtänyt seuraamispaikan inasen liian eteen

keskiviikko 13. maaliskuuta 2013

Paritreeniä

Tällä kertaa oli vuorossa paritreeni. Tultiin Osmon kanssa ikävästi myöhässä paikalle, joten muut olivat jo treenanneet yhden kierroksen. Meidän saapuessa paikalle tehtiin muutama paikallaolo, yksi istuminen ja muutama makuu. Osmolle on jo vuodenvaihteesta asti ollut tosi vaikea pysyä paikallaan ja edelleen on viereisillä kentillä agilityä treenaavat todella kova häiriö.

Paritreeneissä oli tosi paljon eri aiheita, me treenattiin Osmon kanssa luosketuloa, se tuppaa tulemaan niin hurjalla vauhdilla, että törmää. Hidastusyritysten jälkeen lopputulos oli, että Osmo tuli vinoon ja jäi kauas. Kultaista keskitietä haetaan siis ;)

Muutamalla koirakolla oli aiheena luoksetulon stopit, myös kaukokäskyjä tuli treenattua. Luoksetulon stoppi on jo jonkin aikaa ollut ainakin Ronjalla tapetilla, kovan työn jälkeen alkaa näkyä edistystä, mm. Heidin opeissa on saatu hyviä neuvoja. HSKH'n omat kisat ovat tulossa ja niihin oli tietysti hinkattava, kukaan ei kuitenkaan halunnut kokeenomaista treeniä. Osmon kanssa jätettiin ilmoittamatta juurikin paikallaolon takia, muuten kaikki liikkeet alkavat olla kasassa.

Linnea & Osmo

keskiviikko 6. maaliskuuta 2013

Kevät ja kisakausi lähestyy

Ollaan nyt Inkan kanssa palattu muutaman viikon sairaslomalta takaisin treenien pariin. Aloitettiin tokoilut Inkan kanssa hissukseen muutama viikko sitten ja nyt tahti on hiukan kiihtynyt. Olen kovasti tykännyt Inkan asenteesta ja iloisuudesta sekä sitkeydestä viime aikoina. Mielestäni varsinkin pari viimeistä kisaa on ollut aivan mahtavia, vaikka virheitä on tapahtunutkin. Kevät myös alkaa lähestyä ja kovasti on kisakalenteriakin käyty läpi, mutta vielä suunnitelmat ovat hieman auki.

Kovasti olen miettinyt, että siirretäänkö kisaamisen aloittamista toukokuulle vai yritetäänkö saada kisapaikka aikaisemmin. Toisaalta kisakoiran fysiikkaa täytyisi myös hoitaa ja tarkistuttaa säännöllisesti ja mielestäni nyt olisi taas sen aika, vaikka Inkalla ei treenikaverien mielestä ole näkynyt sen kummempia ongelmia.

Tämän vuoden puolella Inkan kanssa ollaan startattu vain kerran tokokokeessa tammikuun loppupuolella, jolloin saatiin 2. tulos EVL:stä. Ykkönen kaatui sitten viimeiseen liikkeeseen, joka oli kaukokäskyt. Kaukokäskyissä ollaan vaihdettu tekniikkaa ja sen vuoksi Inkalla esiintyy epävarmuutta jonkin verran. Tässä on työnsarkaa aika lailla ja meilläkin käytössä nyt tuo takatargetti, josta Mirjami edellisessä kirjoituksessa mainitsi. Toinen muutoksen alla oleva liike on noutojen eteentulon muuttaminen suoraan sivulle, joten hieman on keskeneräisiä liikkeen osia, joita en välttämättä saa tarpeeksi hyvään ja varmaan kuntoon omia maaliskuun kisoja varten, mutta vielähän tässä on harkinta aikaa muutama päivä ennenkuin kisohin täytyy ilmoittautua ;) !

Noin reilu viikko sitten sunnuntaina oli ensimmäiset SM-joukkueen yhteiset treenit ja osallistujia oli oikein mukava määrä ja tehisläisiä paikalla myös runsain joukoin. Treenattiin pareittain niin, että samanaikaisesti kentällä työskenteli toinenkin koirakko. Viime perjantaina treenailtiin sitten vielä pienemmällä joukolla. Lopullinen joukkue tosiaan valitaan myöhemmin ja varmaan hyvät joukkueet tuleekin. Joukkueeseen on hakenut ennätysmäärä myös ylemmänluokan koiria ja valtavan hyviä sellaisia !



lauantai 23. helmikuuta 2013

Perustreeniä

Vuoden vaihteen jälkeen olemme Kengun kanssa keskittyneet ihan perutreeniin ja yrittäneet saada EVL:n liikkeitä kisakuntoon. Eniten päänvaivaa ovat aiheuttaneet ohjatussa noudossa merkille meno, sekä kaukokäskyjen seiso-istu -vaihto.

Kaukokäskyt ovat pikkuhiljaa alkaneet parantua takajalkatargetin avulla. Meillä on kotikäytössä targettina IKEA:sta 50 sentillä ostettu hyllylevy ja hallilla olemme käyttäneet tokoesteen lankkuja. Näiden apuvälineiden avulla Kengu on vihdoin tajunnut takajalkojensa olemassaolon, ja ruvennut ottamaan itse vastuuta niiden paikalla pysymisestä kaukokäskyjen aikana. Jos koira liikuttaa jalkojaan eteenpäin vaihtojen aikana, käy niin nolosti, että tassu lipeää levyltä alas, ja tällöin koira huomaa itsekin tekemänsä virheen. Kätevää, vai mitä! Toki tehdään kaukojen vaihtoja myös ilman targettia, ja oikea tekniikka tuntuu siirtyneen kivasti myös tähän tekemiseen. Työtä riittää vielä, mutta oikella tiellä ollaan!

Tällaiset kaukot meillä oli vielä joulukuussa:



Ohjatussa noudossa löydettiin vihdoin toimiva treenitapa merkille menoon. Aiemmin koira on saanut katsoa kun kapulat viedään, ja tämä on aiheuttanut pahaa "saalisjumia" kaupuloihin, jolloin merkille meno on ollut tosi jähmeä, eikä koira ole ollut merkin takana suorassa. Nyt annan Kengun katsoa merkin sijainnin ennen liikkeen alkua, ja sen jälkeen koiran tulee pitää katsekontaktia minuun. Näin koira ei pääse jumiutumaan kapuloihin, ja merkille meno on ollut todella paljon rennompi. Toki kapuloiden löytäminen on välillä vielä hakusessa, koira kun ei näe mihin kohtaan ne on viety. Uskon että tämä ongelma korjaantuu kuitenkin treenin avulla, kun Kengu rupeaa muistamaan mistä suunnasta kapulat löytyvät :)

HSKH:n tokon SM-joukkueet julkaistiin parisen viikkoa sitten. Nyt valittujen joukko on vielä lopullista kokoonpanoa suurempi, ja tarkoituksena on kevään mittaan saada valikoitua se kaikista iskukykyisin joukko kesän arvokisoihin. Toko-tehiksen A-ryhmästä kaikki koirakot olivat nyt valittujen joukossa! Toivottavasti mahdollisimman moni olisi myös lopullisten joukkueiden kokoonpanossa mukana.

Kevätterveisin, Mirjami ja Kengu

lauantai 16. helmikuuta 2013

Kokeenomaista treeniä ja TOKOkoe

B-Tehiksellä oli tällä viikolla vuorossa kokeenomainen treeni. Pari oli joukosta poissa ja osa paikallaolijoistakin päätti tehdä jotain muuta kuin  kokeenomaista treeniä.

Hurjan kanssa tein vain paikallaolot ja pientä mukavaa hyvänmielentreeniä, koska meillä oli kokeet tulossa lauantaina. Lisäksi liikkuroin muita ryhmäläisiä ja pohdimme yhdessä muun muassa opettaako koira tarjoamaan perusasentoon tuloa ja ruudun bongausta ennen liikkeen alkua. Lopputreeneissä sain leikkiä tokoa Ronjan kanssa, ja olipas aika vaikeaa tokoilla niin pienen koiran kanssa! Ja onpas Ronjalla terävät hampaat ja ahne mieli, aivan mahtava pieni koira, niin täynnä energiaa ja elämäniloa =)

Tänään kävimme sitten Hurjan kanssa virallisissa TOKOkokeissa. Hurmuri ei ole aiemmin kisannut joten alokasluokkaan suuntasimme. Olemme tehiksessä tehneet paljon häiriötreenejä ja kokeenomaisia harkkoja,  joiden avulla koiria on valmennettu selviytymään erilaisista tilanteista ja haasteista. Tiesin että koska Hurja tehistreeneistä selviytyy, se selviytyy myös virallisista kisoista, ja näin kävikin. Pari pientä virhettä tehtiin, mutta muuten selvisimme kunnialla =)







torstai 7. helmikuuta 2013

Ylitäydellinen koira!

 Keskiviikon tehistreeneissä pohdittiin Mirjamin ja Mian kanssa treenaamisen lomassa miten täydellinen koira saataisiinkaan, jos otettaisiin meidän koirista ne parhaat palat. Villi toisi pakettiin rauhallisuutta ja tasaisuutta, Mian Kio nopeutta, iloisuutta ja tekemisen riemua ja Mirjamin Kengu puolestaan viimeistelisi paketin räjähtävällä voimalla ja palavalla halulla työskennellä. Voi että, siitä tulisi ihan ylitäydellinen koira!

Sen lisäksi, että jalostettiin ylitäydellisiä koiria, niin kyllä me treenattiinkin oikein ajan kanssa. Kolmelle koiralle treeniaikaa jäi ruhtinaallisesti ja ehdittiin kaikki varmasti tekemään riittävästi.
Villin kanssa tarkoitus oli panostaa hauskuuteen ja asenteeseen, meidän lauman elämä kun on ollut yhtä alamäkeä tämä alkuvuosi. Villin laumasta on poistunut viimeisten viikkojen aikana kaikki kolme vanhuskoiraa eli jos on emäntä hieman sekaisin ja surun murtama, niin varmasti se vaikuttaa koiraankin. Toistaiseksi siis meidän treeniohjelmassa on lähinnä hauskuuttelua ja  pieniä osia liikkeistä, ei mitään liian tiukkapipoista.

Tehtiinkin siis Mirjamin ja Mian avustamana lähinnä kontaktia, perusasentoa, ohjattua ja jääviä. Onnistumisprosentti oli aika kiva ja Villin asennekin melko kohdallaan. Kyllähän Villin fiilis edelleen latistuu heti virheen sattuessa, mutta ainakin treenitilanteissa saadaan tilanne melko pian nollattua.

Tällä tehistreenikaudella meidän tavoitteena oli päästä kisaamaan EVL:ssä ja mahdollisesti päästä kisaamaan arvokisoissa. EVL on korkattu ja sieltä TK4 saavutettu. SM-kisoihin meillä siis on kisaoikeus ja todennäköisesti se yritetään käyttääkin. Tehiskaudelle asetetut tavoitteet ovat siis toistaiseksi täyttyneet. Välillä pitää oikein muistuttaa itseään siitä, että jos ei muuten aina hommat mene ihan putkeen niin onhan mulla kuitenkin ilman mitään yhdistelyjäkin ihan ylitäydellinen koira. Omalaatuinen ja haastava, mutta ylitäydellinen <3


lauantai 2. helmikuuta 2013

Perusasento ja kriteeri

Ihan aluksi suuren suuret onnittelut Villille ja Tiinalle TK4:sta :) Hyvä te !!!

Zackillä on aina ollut melko hyvä perusasento, joten sitä ei ole juuri tarvinnut treenata ja vahvistella erikseen sitten nuoruusaikojen, mutta nyt se on sitten alkanut vinottamaan ja kenottamaan miten sattuu. Tehiksen treenissä on aivan mahtavaa, kun on ollut monta katsojaa joka suunnasta sanomassa mihin vinottaa tai kenottaa milloinkin ja milloin on suorassa nopeaa palkkaamista varten :) Helpottaa huomattavasti, kun ei tarvitse itse kurkistella ja katsoa onko koira suorassa vai ei. Tietty peilistä näkee edestäpäin asennon, mutta mikään ei kyllä voita apureita.
Seuraamisessa Zack edistää (on työn alla ehkä ikuisesti), mutta perusasento on aina ollut hyvällä kohdalla eikä liian edessä. Nyt on kuitenkin palattu perustreeniin ja oikean paikan vahvistamiseen. Treeni treeniltä Zack on parantanut työskentelyään, viisas koira :)
Huomasinpa sellaisenkin seikan, että jos katson suoraan eteenpäin (peilin kautta sivulletuloa) niin Zack jäi vinompaan asentoon  kuin silloin kuin pidin katseeni alempana ja silmät seurasivat hiukan sivulle tullessa. Tätä sitten treenattiin niin, että en laskenut katsetta vaan annoin useamman seuraa-käskyn, jotta Zack korjaisi paikan. Aluksi kehuin korjauksista, mutta muutaman toiston jälkeen kehuin ja palkkasin vain, kun tuli oikeaan paikkaan, vinoista perusasentoon tuloista huomautin ja "ajoin" pois sivulta.
Olen vahvistanut takapään käyttöä peruuttelemalla eri suuntiin, pyörimällä paikallaan vastapäivään yms.
Nyt menee jo kivasti eikä puske päällä sivuaskeleissakaan.

Kriteeriä on pitänyt tarkistella myös muissa liikkeissä, maahanmenossa, kauko-ohjauksessa ja zetassa.
Maahanmenon Zack on tehnyt pääalas tekniikalla, josta olen sen antanut lipsua pitkään, mutta nyt olen päättänyt pitää alkuperäisestä kriteeristä kiinni, eli pään on mentävä aina maahan (paitsi kaukoissa, jossa en ole sitä vaihdoissa vaatinut).
Kaukoissa mietinnän ja treenin alla on leveä makuu asento alussa, josta on vaikeampaa tehdä asentoja liikkumatta. Ajatuksena olisi nyt, että vain toinen etujalka saa liikkua kerran, jos tarvitsee tasapainottaa asentoa. Saatan ehkä opettaa uudestaan maasta istumaan nousun, jolloin etujalat olis täysin liikkumatta, mutta pitää vähän ensin katsella ja tuumailla sitä.
Zetassa seuraaminen keskeytyy heti, jos on huonoa. Kovin on Zack innoissaan rynnimässä.

Äh, miten sitä onkaan lipsunut monessa asiassa alkuperäisestä kriteereistä.
Tosin näin se menee :) Silloin tällöin aikuisen koiran kanssa on palattava ns. pentutreeneihin ja muistuteltava perusteita.


perjantai 1. helmikuuta 2013

Se on Joulu nyt!


Ainakin varsin jouluiselta Vuokkoset-areenan 1-kenttä näytti, kun tehis-b -ryhmäläiset lähettivät koiriaan merkille, jonka keskelle oli työnnetty iso joulukuusen latvatähti tai kun koirat yritettiin saada löytämään merkki joka oli kimaltavien kuusenpunosten ympäröimä. Kyseessä oli luonnollisesti ryhmämme häiriötreenit. Tässä kohtaa jokaisen tokoilijan kannattaa siis käydä kaivamassa joulukimalteet esiin ja pakata ne treenireppuun. Saimme nimittäin huomata, että erityisesti kuusenpunos merkin ympärillä (2m säteellä) jotenkin kummasti tuntui nielaisevan merkin ja usean koiran oli todella vaikea löytää sitä. Liekö kimaltavat nauhat olleet niin hallitselvia koirien silmissä. Joulutähti, joka sojotti merkin keskellä, ei sen sijaan ollut monellekaan koiralle normaalia merkkiä kummempi tapaus.

Jouluisten merkki-treenien lisäksi vuorossa oli ohjatun noudon, hypyn, hyppynoudon sekä jäävien liikkeiden harjoittelua eri tavoin häiriköidysti tai normaalista poikkeavasti. Ohjatussa noudossa haettavan kapulan lähellä oli ylimääräistä tavaraa ja lisäksi kapula oli kiinni väliaidassa. Hyppynoudossa oli häiriönä lattialle leviteltyjä ja lentäviä leluja, ruokarasia sekä hypyn vieressä istuvia/seisovia ihmisiä + koiranpentu. Lisähaastetta toivat taitavat ohjaajat, jotka onnistuivat heittämään kapulan esimerkiksi kiinni ruokarasiaan tai maassa istuvan häiriöhenkilön jalkoihin.Toisaalla hyppyharjoituksessa kolauteltiin lautoja, ovesta kulki joku ja annettiin häiriökäskyjä. Viimeisenä yksilöliikkeenä oli vielä valinnainen jäävä liike, jonka aikana liikkuri heitti lelun eri etäisyydellä koiran vierestä tai edestä.

Häiriötreenin idean mukaisesti jokaiselle koiralle kuitenkin pyrittiin varmistamaan riittävä määrä onnistumisia haasteista huolimatta. Mielenkiintoista on oli havainnoida jokaisen koiran erilaista suhtautumista haasteisiin ja myös epäonnistumisiin. Joku koira turhautuu nopeammin kuin toinen joka taas jaksaa aina vaan yrittää ja tarjota eri ratkaisuvaihtoehtoja. Esimerkiksi Ronjan kanssa häiriötreeneissä äänenkäyttö usein jonkin verran lisääntyy hämmennyksen tai turhautumisen myötä. Ronja ei myöskään ole se kaikista aktiivisin tarjoaja. Se kokeilee paria vaihtoehtoa ja jos niistä ei mikään kelpaa niin keksii kyllä usein sitten itselleen parempaa tekemistä (tai joskus jää vaan seisomaan..) Hyppynoudossa Ronja ei löytänyt kauemmas lentänyttä kapulaa, joten neiti toi minulle hetken etsinnän jälkeen sitten yhden häiriöleluista. Loogistahan se on – jos kerran jotain käsketään hakea niin jokuhan sieltä on tuotava ohjaajalle, jotta ei menetä palkan mahdollisuutta ;) Tässä kohtaa Ronja tosin joutui pettymään eikä suinkaan saanut palkkaa lelun tuomisesta vaikka yritys hyvä olikin.

Loppuhuipennukseksi tehtiin vielä muutama lyhyt häiriköity paikallaolo-harjoitus, mutta eihän sitä bordercollie-riviä saanut hetkautettua edes rivin edestä täysillä juokseva pyrtsi-pentu. On meillä vaan päteviä koiria ryhmässä! Treenit tuntuivat olleen kaikille varsin antoisat - meille Ronjan kanssa ainakin. Tällaiset treenit ovat ryhmässä treenaamisen parasta antia, koska tämänkaltaisia häiriöitä yksikseen on vaikea järjestää. 

Aurinkoista kevättä ja hankikantoa odotellen, 

Maria, Ronja ja häirikkö-pentu Safir 



torstai 24. tammikuuta 2013

Heidi koutsin oppeja

16.1.2013 saimme iloksemme treeneihin oppejaan jakamaan taas vakkarikoutsimme Heidin. Jokainen saa aina miettiä Heidin treeneihin oman ohjelman, ja tällä kertaa moni oli treeneissään palannut "perusasioiden" pariin, niin myös minä.

Whimsyn kanssa meillä oli treenin alla seuraaminen, jäävät liikkeet ja luoksetulon stopit. Aloitimme treenaamisen liikkeestä maahanmenolla ja seisomisella.  Maahanmenot Whimsy suoritti melko hyvällä nopeudella. Seisomista täytyy harjoitella erikseen niin, että Whimsy tietää, että seisomiseen ei kuulu hiipimistä eikä minkäänlaista jalkojen liikuttelua missään tilanteessa. Liikkeen aluissa liikkeellelähtöjen ennakointiin täytyy myös puuttua, innokkaan koiran peppu meinaa irrota maasta hieman ennen aikojaan.

Luoksetulon stoppi on meille melko uusi "kokonainen" liike, olemme harjoitelleet sitä lähinnä kiertämisen kautta tapahtuvana pysähtymisenä, minkä Whimsy hallitsee hyvin. Kovasta vauhdista pysähtymistä täytyy edelleen harjoitella kovasti (sillä luoksetulossa vauhti on melkoinen...). Sitä voimme jatkossa harjoitella niin, että lähden juoksemaan koirasta poispäin siinä vaiheessa kun Whimsy on kiertänyt tolpan, jolloin seiso-käsky tulee huomattavasti nopeampaan vauhtiin.Alkuun lentävä lelupalkka aina apuna, jotta asia iskostuu koiraneidin mieleen.

Seuraaminen, tuo hallitreeniemme haaste. Whimsyn on ollut selvästi vaikea keskittyä seuraamiseen oikealla paikalla (pitää kyllä loistavaa kontaktia, mutta edistää huimasti) varsinkin, kun vieressä treenaa "ei niin hiljaisia"-agilitykoiria. Loistavaa häiriötreeniä siis ;-)  Ratkaisua liian edessä seuraamiseen haettiin minun liikkumiseni kautta. En saa nopeuttaa kävelyvauhtiani, kun Whimsy edistää, vaan päin vastoin hidastaa vauhtia, ja myös kertoa Whimsylle kun paikka on oikea tai väärä. Ja tokihan ohjaaja saisi kävellä/juosta rennosti ja luontevasti, koiraan luottaen.

Paljon kotiläksyä saatu, ja mikäs sen hauskempaa, kun treenikaverina on hirmuisen innokas duunarikoira W !

Tokoterveisin Raila ja bc Whimsy

lauantai 12. tammikuuta 2013

Edistymisen analysointia.

Joulun aikaan on me Kion kanssa laiskoteltu vähän ajateltua enemmän. Tauon aikana on kuitenkin ollut hyvä pohtia edistymistä ja suunnitelmia joilla saavutetaan haluttua tulosta tokoilussa.

Talven kuntotreenejä.


Kuvattiin Kion tehistreenit ennen joulua olevalla hallivuorolla. Kuten videosta hyvin näkyy on pientä hätiköintiä ja epätarkkuutta suorituksessa. Tehtiin treenissä putkeen seuruuta, liikkeestä istuminen, metallinouto, luoksetulo ja ruutu. Palkkasin koiraa vasta koko suorituksen jälkeen. Tarkoitus oli katsastaa näiden liikkeiden tilaa yhteen tehtynä. Viretila on Kiolla tosi korkealla, ja ollaan päädytty siihen että liikkeet tulee saada toimimaan myös teknisesti oikein tässä viretilassa. Ennakointia on vielä työstettävä kapuloiden suhteen. Kriteereistä tähän sen verran, että Kio saa katsoa kun kapula heitetään, mutta se ei saa liikuttaa etutassuja, kuten videolla näkyy niin työtä on vielä. Lisäksi noudossa ennakoi liikkurin käskystä siirtymän sivulle ja kapulan luovutuksessa metallin ollessa kyseessä vähän ällöilee luovutusta.
Seuruussa on välillä vinoja perusasentoja ja seuruupaikka yhä asteen vähän turhan edessä, tähän jatketaan treenillä paljon vasemmalle käännöksiä ja vasemmalle käännös pysähdys treeniä.
Luoksarissa seisominen valuu aika paljon ja tosiaan kenttä on pienempi joten kisamatkan merkkejä ei oiekin siihen saanut niin pysäytin mutu-tuntumalla. Ruudussa kaarsi vähän mutta hyvin korjaa itse.
Kaiken kaikkiaan aika hyvä treeni, keskittyminen on parempaan päin, vielä tosin tarvitaan paljon treeniä jotta kokonaisuus pysyy halutulla tasolla.
Tunnari ja kaukot on meillä eniten kesken ja haluan niiden sujuvan hyvin yksittäisinä liikkeinä ennen kuin yritän ketjuttaa muiden liikkeiden sekaan. Suurin haaste meillä varmasti on viretilan hallinta eri liikkeissä. Nyt ainakin näyttää että liikkeiden väliset siirtymät ja aloitukset on saatu jo huomattavasti parempaan suuntaan. Häiriöiden kestoon pitää tehdä myös jatkossa lisää treeniä, kunhan ensin saadaan liikkeet kuntoon jotta voi tehdä enemmän myös näitä kisamaisempia treenejä.


maanantai 7. tammikuuta 2013

uusi vuosi alkuun treenaillen

Vuoden ensimmäisten tehistreenien teemaksi olimme alunperin sopineet kisamaisen treenin, itse kukin ryhmäläisistä päätyi kuitenkin soveltamaan jonkun verran. Hupsin kanssa olimme kisamaisia lähinnä liikkurin käskytyksen osalta, muutoin palkkasin kaiken.  Paikalla treeneissä oli tällä kertaa vain neljä koirakkoa ja aikaa riittikin rutkasti, ehdimme tehdä vielä paikallaolojen lisäksi lyhyet kierrokset ja lopussa harjoitella kaikki koirakot yhtä aikaa, hyödyntäen muut koirakot häiriönä.

Uskomatonta että jo puolikas tehiksen hallikausi on takana päin, vuodenvaihde on perinteisesti hyvä ajankohta suunnitella tulevan vuoden tavoitteita, ja toki palata siihen menneeseen vuoteen. Omalta osaltamme vuosi on ollut ennen kaikkea opettavainen, olen oppinut luopumaan aikatauluihin sidotuista tavoitteista ja keskittymään olennaisempiin asioihin sekä sen koiran "jonka kanssa haluan kisata sitten joskus isona" rakentamiseen pala palalta. Tulevalla kaudella monen tehisläisen tavoitteena ovat tietenkin SM-kisat, meillä Hupsin kanssa ne jäävät todennäköisesti vielä väliin, paitsi jos mahdumme seuran joukkueeseen, tavoitteena olisi kuitenkin osallistua kuninkuusluokassa jo piirimestaruuksiin ja ehkäpä myös seuramestaruuksin kun seurassamme sellaiset tänä vuonna järjestetään :) Kiire ei kuitenkaan ole, jos emme ole valmiita, niin sitten emme :)

Muutoin aiomme jatkaa asenteen rakenteen parissa ja nauttia matkasta, tammikuussa meillä on sopivasti talvikuukausille teemana temput, olen jotenkin keskittynyt todella paljon varsinaisiin tokoliikkeiisiin, jotka toki ovat myös temppuja itsessään, mutta sellainen rennompi temppujen treenaaminen Hupsin kanssa on jäänyt harmillisen vähälle. Aiomme nyt ottaa hurjan kirin siinä asiassa, ja alkuvuosi kasvatetaan oma-aloitteisuutta ja itsevarmuutta temputtelemalla :)

Kulunut syksy tehistreeneineen on ollut meille todella hyödyllinen, olemma pystyneet useimpina kertoina suunnittelemaan treenit hyvin ja ajankäyttö on ollut tehokasta, toki parantaahan voi aina. Vaihteleva treenien vetovastuu ryhmän sisällä on tuonut uusia näkökulmia, ja antanut myös mahdollisuuden kullekin vuorollaan keskittyä oman koiransa suoritukseen silloin kun ei ole vetovastuussa. Lisäksi Heidin valmennukset ovat tuoneet kauteen mukavaa jatkuvuutta.


Muutama raportoitava ykköstulos taas

Sanna & Hups extemporekokeilivat AVO1-tuloksen Porvoossa 177,5p
A-tehiksestä Tiina & Villi saivat toisen EVL1-tuloksensa 266p Pieksämäellä 6.1. Onnea Tiinalle ja Villille!

Treenirikasta ja menestyksekästä uutta vuotta kaikille!


-Sanna & Hups-